Radalla 30.10.

Pimeää, radalla valot, satoi reippaasti, kohtuullista idän ja koillisen puoleista tuulta. Tarkoituksena käyttää hiukan tuuliapua Echolle, muuten perusetsintää, jota emme ole kuitenkaan kauheasti vielä tehneet. Mukana 4 palkkaa (ruokaa), ja sovittiin, että ensin kaksi maalimiestä yhtä aikaa piiloon, ja sitten toisen löydöllä kaksi muuta piiloon. Piiloiksi myös puoliumppareita.
Radan vasen puoli käytössä, lähetin Echon heti vasemmasta reunasta. Omaan lähetykseeni täytyy edelleen kiinnittää Pipsan ohjeiden mukaan huomioita, ja tällä kertaa koira lähti ennen Sök-käskyä, mutta en viitsinyt siihen puuttua kutsumalla takaisin, otan mieluummin naksuttimella ja autan sen pysymään lähetyskäskyyn ja käsimerkkiin saakka turhia kuitenkaan viivyttelemättä.
Echo irtosi vauhdilla ja tutki oma-aloitteisesti ja vauhdikkaasti rataa vasemman reunan puoleenväliin, josta toi minulle rullan. Tuo rullaa nätisti nyt käteen asti, itseltä pääsi lipeämään ja putosi maahan, mutta koira siis toi hienosti ja kehuin (nyt maltillisemmin kuin metsässä!;) kädellä ohjasin Echon sivulle, jossa kiinnitin lyhyen näyttöliinan ja pyysin näytölle. Annoin vähän vastusta pidättelemällä, mutta ei haitannut Echoa, syöksyi näytölle ja sai maalimieheltä palkan. Itse perässä, Echon syödessä liina irti ja sen syötyä lähetin uudelleen etsimään. Irtosi jälleen hienosti ja itsenäisesti, ja toi hetken päästä uuden rullan, käteen asti. Jälleen käsimerkillä Echo sivulle seisomaan, liina kiinni ja Visa! Mm löytyi roskiksesta aidalla. Niinalla oli hyvä mahdollisuus pyytää Echo saapuessa hetkeksi maahan (käsimerkillä), ennenkuin palkkasi ruualla (E sai nousta seisomaan syödäkseen). Jälleen koiran syödessä liina irti, ja sitten sopiva lähetyspiste, josta lähetin polun yli keskialueelle. Polulla seisovat henkilöt eivät häirinneet koiraa, se ei edes vilkaissut niihin. Päästyäni itse polun yli keskialueen valojen häikäisemään kohtaan Echo toi minulle jo kolmatta rullaa, mutta lähti piilolta sinne suuntaan josta olin sen lähettänyt, joten kutsuin sitä "Hieno poika, tännepäin, täällä", ja toi siis rullan käteen. Näytölle pressulla peitettyyn pystyssä olevaan kelaan. Pressu ei haitannut, eikä "umpipiilo". Vielä viimeinen etsintä, josta Echo sai hajun hienosti tuulenpuuskan mukana aivan kelan vierestä. En ottanut lähetysasentoa vaan näin, että sillä oli kuono pystyssä ja annoin luvan Sök-komennolla. Echo lähti murskekasojen välistä isolle betonipalkkikasalle, kävi sen päällä, ja lähti kohti paloalueen vieressä olevia keloja. Toi rullan hienosti oikeaan suuntaan minulle, olin liikkunut koiran perään ja äänellä kerroin mistäpäin löydyn. Näytöllä maalimies löytyi kelojen sysipimeästä välistä. Tyhmä ohjaaja, olin itse unohtanut ottaa repusta sadetakin taskuun vikaksi palkaksi lelun, mutta ihana Maria lainasi viimeiseksi vielä Ronjan patukkaa, ja Echo sai hetken leikkiä muutaman ihmisen kanssa loppurevitykseksi, kiitos Maria lelulainasta!
Hyvä treeni Echolle ja hyvät piilot!

Jos johonkin kiinnitän nyt huomiota, on se tuo oma lähetysasento ja käsimerkki, ja se että koira malttaa olla sekunnin pidempään lähetysasennossa ja lähtee vasta kun saa käskyn. Siihen otan avuksi naksuttimen ja opetan siis koiran malttamaan lähetyskäskyyn saakka. Ensi kerralla siis naksutin ja namit mukaan sekä metsään että radalle, hiotaan sitä.