Vuosi vaihtui rauhallisesti

Vaikka uuden vuoden aattona ei ollut raketeista pulaa, ehei, siitä pitivät huolen naapurimme, jotka latasivat koko illan aikana useita settejä isoja ja pieniä raketteja vieraidensa kanssa talojemme edessä olevalta pellolta.


Lähdin Javan, Echon ja Pepsin kanssa metsälenkille juuri iltakuuden jälkeen, tai metsä ja metsä, kiersin ison useamman hehtaarin avohakkuualueen metsää myöden ison tien toisella puolella. Silloin oli juuri Keravan ja Vantaan suunnalta ensimmäinen ilotulitusaalto, ja Pipsan naapurista myös :O mutta sen te taisitte itsekin kuulla ja nähdä. Ihme ja kumma Pepsi ja Java eivät reagoineet mitenkään, vaikka äänet olivat sarjatykistötulta ja rakettien valotkin näkyivät taivaalla joka suunnasta. Eli kunnon lenkki tehtiin. Kotona naapurit aloittivat ensimmäiset sarjansa juuri kun saavuimme, ja sisällä se sai hetkeksi Pepsin levottomaksi, mutta rauhoittui kun laitoin sen valjailla kiinni alakerran sohvan jalkaan, ja annoin jokaiselle omat täytetyt Kongit askarreltaviksi. Olin tehnyt kunnon uuden vuoden sekoituksen: pekonia, kinkkua, lihapullia, peuramakkaraa, natural menua, juustoa, ja kaikki tungin tiukkaan Kongeihin. Koirillapa kestikin monta tuntia saada herkut Kongeista parempiin suihin, ja herkut olivat sen arvoisia ettei ulkoa tulevaa kannattanut enempiä pohdiskella.

Java ja Pepsi eivät käyneet ennen aamua ulkona, mutta Caddy ja Echo olivat pissalla, kumpikin erikseen Caddyn tikkien vuoksi vielä.
Naapurit olivat lataamassa tällöin isompia rakettejaan. Echo oli lähinnä intoa täynnä siitä, että pääsi kanssani kahdestaan ulos. Pelattiin hetki tennispallolla, ja ajattelin etten muuten vain juoksuta, niin otin kahden askeleen seuraamisia ja palkka pallolla, ja muutaman jättöliikkeen. Raketit kajahtelivat 100m päässä pellolla ja olivat siis käytännössä meidän päällämme. Ei haitannut, Echo keskittyi duuniin vaan niinkuin ennenkin. Toisaalta en muuta odottanutkaan, ollaanhan noita pohjia tehty pienen pienestä pojasta saakka.
Caddyn kanssa kävin tietä pitkin kävelemässä, ja naapurit olivat taivaalle lentävine kukkineen ym. pellon kulmassa. Caddyllä ei kuonokarvaan värähtänyt, eikä hännän asento muuttunut rennosta ja itsevarmasta, niinkuin ei tähänkään saakka aikaisempina 11 uutena vuotenakaan. Höristi korviaan ainoastaan tajutessaan, että pellon kulmalla seisoo joukko ihmisiä pimeydessä eriväristen valojen loisteessa. Sen verran käytin tätä poikkeustilannetta hyväkseni, että haukutin ja leikitin patukalla itsevarmaa Caddyä. Jos olisin kehdannut, olisin painellut naapurien joukkoon haukuttamaan ja leikittämään lisää...
Loppuilta ja yö sujui paukkeesta huolimatta (olihan niitä muitakin kuin rajanaapurit) koirien kannalta rennosti, ja Kongien askartelun jälkeen rauhoittuivat kaikki lepäilemään.

Caddyn tikit poistettiin perjantaina 2.1. ja myös tämä käynti sujui hienosti. Leikitin ennen sisäänmenoa, ja joutuessamme hetken odottamaan samassa odotustilassa kauluripäisen ja äänekkään malin kanssa tein Käy siihen ja Sivu-käskyjä ja palkkasin makupaloilla (lampaanviulua). Tutkimushuoneesta tuli ulos iso suursnautseriuros emäntä korkokengissä ja paremmissa vaatteissa hihnan perässä roikkuen ilman mitään hallintaa, ja riiseni oli tulossa suoraan Caddyä kohden. Sain jalkani väliin ja palkkasin Caddyä nopealla vahvistetiheydellä, sillä aikaa eukko sai riiseninsä kiskaistua mukaansa. Tutkimushuoneessa nosto pöydälle sujui vanhalla rutiinilla, ja tikkien poiston kutittaessa Caddy "lauloi" syöttäessäni sitä, mutta antoi kuitenkin minun pitää kiinni ja keskittyi makupaloihin.

Kotiohjeiksi sain vielä pitää kauluri pari päivää päässä, jos haavaa kutittaa, joten pojat ovat olleet vielä sisällä portilla erotettuina, mutta lenkillä ja pihassa yhdessä.

Tänään otin pojat pitkälle lenkille yhdessä, ja sen jälkeen jäivät samaan tilaan kaikki kolme.

Echon ylimääräiset kierrokset ovat rauhoittuneet nopeasti lyhyillä mutta suunnitelluilla päivittäisillä tottistreeneillä ja leikkimällä sen kanssa.