Esineruutua ja metsälenkkiä 4.11.

Kävimme päivällä pikaisella metsälenkillä Kuninkaantien varressa, koska oli kiire hakemaan eskarilaista. Sen jälkeen palattiinkin Purometsään, jossa kävimme tarkastamassa mahdollisen nukkuvan dinosauruksen, josta Iisak oli kyllä edelleen sitä mieltä, että on vain iso kivi!
Tallattiin lasten kanssa (Fanny ergossa) n. 8m x20m metsäkaistale, jossa oli tiheää kuusikkoa, pieni poluntapainen ja peurojen ruokintaseimi. Lapset valitsivat esineet Javalle, ja hain ensimmäiseksi Javan autosta. Tehtiin kaikille mielikuvaharjoituksena, niin että koirat näkivät, että ruutuun vietiin esineitä. Liivien päällepukeminen nostatti jo jokaista koiraa kovasti.
Javan esineet vietiin melko lailla oikeaan takakulmaan ja vasemman puolen keskivaiheille kuusikkoon. Ensimmäisellä pistolla Java taisi purkaa intoaan juoksemalla vasemman rajan ulkopuolellekin, mutta koska kyseessä oli ihan puhtaasti flunssaisen ohjaajan keksimä aktivointi koirien ratoksi, en jaksanut paneutua hienosäätöön kun Javalla intoa riitti. Taisin kuitenkin huudella tännepäin tai jotain koiran kaahatessa kuusikon takana, ja sieltä palatessaan saikin Stockmannin vanhasta korkokengästä hajun, ja toi sen vauhdilla hienosti käteen asti! Toiselle pistolle lähetin suoraa linjaa kohti oikeaa takakulmaa, sai hajun mutta kiersi koivujen ympäri ja ulos alueelta. Palasi uudelleen mutta Finnairin joulunalle oli hiukan hankalassa paikassa koivun juurella, eikä saanut uudelleen hajua, lähti muualle ruutuun. Kutsuin koiran takaisin, ja tehtiin niin, että Iisak kävi nostamassa esinettä Javan katsellessa, ja siirsi sitä hiukan eri kohtaan. Lähetys pistolle taas samasta kohdasta suoraa linjaa, ja juoksi taas suoraan kohti pikkunallea, mutta joutui jälleen tekemään vähän aikaa töitä ennenkuin löysi sen. Sitten toikin suoraan minulle, hieno luovutus käteen!
Echo: Meni toki sekaisin varsinkin kun näki pk-liivit, mutta malttoi rauhallisilla käskyilläni antaa minun pukea ne päälle, mitä nyt vähän hötkyi, eikä tiennyt olisiko seissyt vai istunut vai mennyt maahan. Näki kun lelut vietiin. Malttoi kiihkostaan huolimatta upeasti perusasennossa ja odotti käskyä. Echoa ei tarvinnut pistottaa kuin kaksi kertaa, ja kummatkin esineet olivat minulla kädessä:)
Pepsi: Ottaessani autosta Pepsi kaahasi jo pitkin metsiä onnesta soikeana, varsinkin pk-liivien pukeminen oli iso juttu joka teki vanhukselle hyvän mielen! Näki kun lelut vietiin. Toinen vietiin isolle sammaleiselle kivelle tiheän kuusikon keskelle, toinen takarajalle oikelle puolelle aluetta. Pepsi purki samalla lailla intoaan kuin Java, juoksi kovaa, ja alueen ulkopuolelle samaan kuusikkoon kuin Java, varmaan Javan jättämien hajujälkien perässä. Pepsi otti kuitenkin nopeasti hajun oikealta puolelta ja toi takarajalta kännykän. Toisella pistolla lähetin suoraan kuusikkoon jossa kivi, sai hajun mutta näki ettei sitä ollut helppo paikantaa, kierteli kuusia ja kulki kiven ohi, kunnes äkkäsi että esine oli korkeammalla. Kiipesi kivelle ja toi hanskan.
Caddy: Myös intoa täynnä, loikki kenguruna kasvojeni korkeudella edessäni, ja sai vähän varoa kun Fanny istui etupuolella ergossa. Nuolaisipa Caddy hypyssään Fannynkin posken. Caddykin sai katsoa kun lelut vietiin. Innokkaasti lähti etsimään, ensimmäinen löytyi helposti. Toinen oli peurojen ruokintaseimen alla kulmauksessa, ja siitä sai hajua, muttei pystynyt heti paikantamaan. Juoksi alueen ulkopuolelle, jolloin kutsuin takaisin ja Iisak kävi nostamassa lelua ja laittoi sen takaisin. Nyt löytyi hyvin, tosin joutui hetken tarkentamaan.